Puolison perintöoikeus

Vielä nykyäänkin tulee joskus vastaan käsitys siitä, että puoliso perii puolet vainajan varoista. Tämä johtuu siitä, että puoliso on oikeutettu saamaan puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisista varoista – olivatpa ne kumman nimissä tahansa. On kuitenkin yksi lakisääteinen tilanne, jossa puoliso perii, myös ilman testamenttia ja se on tilanne jossa vainaja kuolee rintaperillisittä mutta oli kuollessaan avioliitossa.

Kun näin tapahtuu, ovat vainajan vanhemmat tai näiden jälkeläiset – jotka vainajan olisivat perineet, mikäli puolisoa ei olisi ollut – vainajan toissijaisia perillisiä. He perivät vainajan avio-oikeuden mukaisen osuuden puolisoiden pesästä sen jälkeen, kun perillisen eli lesken oikeus perintöön päättyy lesken kuolemaan. Tästä johtuen toissijaiset perilliset tulisi kutsua perunkirjoitustilaisuuteen, vaikka he eivät kuolinpesän osakkaita ensin kuolleen puolison jälkeen olekaan.

Lesken pitäisi myös olla tietoinen perintöoikeutensa rajallisuudesta; hän saa eläessään määrätä perimästään omaisuudesta, myydä sitä ja jopa lahjoittaa sitä, mutta myös lahjoitusoikeutta rajoittaa toissijaissaajien tuleva oikeus jäämistöön. Leski ei saa lahjoittamalla vähentää edesmenneen puolisonsa toissijaisille perillisile kuuluvaa osaa suosimalla lahjoituksin esimerkiksi omaa sukuhaaraansa.

Tärkein lesken perimää omaisuutta koskeva rajoitus on testamenttauskielto. Leski ei siis voi tehokkaasti testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, joka puolisoiden omaisuudesta lain mukaan kuuluu ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Toissijaiset perilliset ovat lesken pesän osakkaita joten he osallistuvat lesken pesän hallintaan. Testamentti ei siis voi poistaa heidän oikeuttaan puoleen lesken pesässä, vaikka omaisuus olisikin kokonaan lesken nimissä.

Joskus leskenä ollaan pitkään, jolloin omaisuuden alkuperä tai se, että on peritty edesmennyt puoliso voi tavallaan unohtua ja tilanne, jossa testamentilla on määrätty koko omaisuudesta vaikka siihen ei ole oikeutta, on varsin yleinen.

Lesken puolisonsa kuoleman jälkeen ansaitsemat varat ja erityisesti hänen leskenä ollessaan perimänsä tai lahjana saamansa varat voidaan lukea hänen perillistensä hyväksi määritettäessä sitä osaa pesästä, joka kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille. Tähän vaurastumisetuun tulee kuitenkin erikseen vedota ja tarvittaessa pystyä näyttämään toteen, että pesä on vaurastunut nimenomaan lesken ansiotoiminnasta saamilla varoilla, ei esimerkiksi yhteisen asunnon arvon nousulla tai muulla passiivisella tavalla tai säästämällä.

Lapsettoman vainajankin jälkeen eteen tulevissa, joskus hankalissakin kysymyksissä kannattaa kääntyä Jokelan Hautaustoimiston puoleen – autamme ja neuvomme asiakkaitamme mielellämme sekä hautausjärjestelyihin että perintöasioihin liittyvissä kysymyksissä!